Enjoying the pearls of California

Could you imagine going surfing in the morning and snowboarding in the afternoon? Well, come to California then! (Or go to Granada, Spain for example) I have been lucky enough to enjoy both locations and spending time at the beach and the mountains. Not quite on the same day yet, but it is very doable. On veteran day I went camping on the beach, north from Santa Barbara in Montana de oro state park.

The camping was big, fully booked but still very calm and during the night I could enjoy the sound of the waves. Area is very popular among mountain bikers and there are lots of trails for horseback riding too.

Then on black Friday, as REI outdoors store recommended I opted outside (they had a genius campaign where they claimed Friday off for their employees so they can opt outside instead of working during the craziest and busiest shopping day of the year. Well, for store like REI it does not matter that much as people can still shop online and the publicity was unreal!) My black Friday became white Friday as I hiked to Mt Baldy (the white peak behind downtown in the main page cover photo).

You might want to check out my nature pictures for all the places I have seen here so far, I have silently added new stuff after each trip.

I call this white Friday

My trail was 11miles/17km and it had 4000ft/1200m elevation gain reaching 10000ft/3200m. Definitely one of the harder hikes I have done lately but it has two sides of the mountain, steep narrow trail or wider service road (longer) and you can choose which way to go.

UCLA got some very sad news when one of the grad students got buried under an avalanche, he was experienced hiker, but was in the area that is subject to avalanches and the mountains had snowfall during that time, it was hard to read those news and I feel very sorry for his family. A very good reminder to be alert about where to go, road conditions, weather, prepare with proper equipment and have people informed about your hiking plans. Besides being bear aware, watching out for mountain lions and rattlesnakes of course. Usually when camping/hiking you dont get to see much wildlife, I have seen a snake once or twice, dolphins, some deers, tons of chipmunks and last close encounter with wildlife when a family of raccoons joined me for dinner in Montana de oro. Also the trails are usually very crowded when hiking near LA or on popular trails such as Mt Whitney, so even if I go hiking alone there are tons of people to hike with, chat with or ask help from if needed. I usually always ask about the trail conditions from the people who are coming from where I am heading to.

One great thing about California is the warm weather with plenty of sunshine, so it means things grow here better than in dark and cold Finland. Such as my aloe vera plant on our balcony. I went to a hairdresser and she told me to “just stick it in there” when giving me advices about hair care products and I mentioned that I use my aloe vera plant already for my skin and also put it in smoothies. I also started being picky with oranges and only get them from farmers markets now. And not to mention the avocados.. 🙂

They say that Los Angeles has 2 seasons, summer and summer. Usually the temperature is somewhere between 20-30C or 70-80F, anything hotter is considered HOT and anything colder is definitely COLD. I mind you that the houses are not well isolated the way they are in Finland and breeze can be pretty cold too when it comes straight from the ocean (and Alaska). Water never gets too warm here, so dip in the ocean is refreshing even during the hot days. We have currently suffered “cold” weather, when I go for a run in the morning I have to have gloves and a beenie.. Lets see what El Nino will bring for the winter, we are still waiting for the rain! In case the rain does happen here are instructions on how to drive from LA times, seems hilarious but is soooo valid. And just for fun another video from buzzfeed

Since Los Angeles is a huge city there is also all kind of stuff. Such as Jet Propulsion Laboratory from NASA. They had an open house and I had no other options than to visit. Just FYI they said it would open at 9am, and we got there 7.15am… by 9am the parking lot was already full. So it was PACKED, tons of people like in Disneyland but this one was without fastpass. Very exciting and educating day! They do tours if you book in advance so for visitors and locals who have time during the week I highly recommend to sign up for one!

 

Here is a link to some stuff (from timeout) that makes me smile, apparently almost 3 years has made me a real angeleno as these are parts of my every day struggle… Phrases that have different meaning in LA:

“He’s over the hill.”

Elsewhere: He’s getting old.

In LA: He’s a resident of the San Fernando Valley.

“Animal style.”

Elsewhere: 😉

In LA: A fantastic way to make In-N-Out even more delicious.

“Taco”

Elsewhere: A large, crunchy tortilla filled with a cross between sloppy joe filling and lunch meat, sour cream and cheese.

In LA: $1 minimalist perfection.

“When it rains, it pours.”

Elsewhere: It’s raining very heavily/A lot of good or bad things (such as freelance work or gigs, or lack thereof) are happening at once.

In LA: It just doesn’t, period.

“The industry”

Elsewhere: Any industry.

In LA: Making movies, baby.

“Let’s get lunch!”

Elsewhere: Let’s get lunch tomorrow. Hell, today if you’re free.

In LA: Let’s plan on getting lunch at a vague time in the near future with the intention of rescheduling multiple times until our texts are just one long string of “sorry!”s and “next week, for sure!”s.

“Juice”

Elsewhere: A drink that’s usually made from oranges, apples or other common fruits.

In LA: An $8 beverage consisting of several fruits and vegetables that are cold-pressed and then bottled in trendy containers/a diet/a verb meaning you’re consuming only liquids.

“Validation”

Elsewhere: Something you get from your friends, family or Facebook.

In LA: Something you get from a machine at the Arclight.

“Obamajam”

Elsewhere: When Obama breaks out into an Al Green song.

In LA: Hell on earth.

“See you in 5 minutes.”

Elsewhere: See you in 5 minutes.

In LA: See you in at least 20 minutes.

 

Why did I actually come here in the first place?

I have not reported much about my work, mainly because there has not been any publications yet from our lab until recently. However, during these two years I have learned a lot about spinal cord injury and other neurological disorders, methods and therapies for treating them, I have met amazing people and learned about everyday life of the patients, their families, and caregivers, for example about the common misconceptions (see link below). One of the most amazing lesson I have learned is the attitude and strength that all of the patients show in their life, I might even describe it with the Finnish word “sisu“! My own abstract about recording muscle activity on spinal cord injured patients just got accepted to a Society of Neuroscience meeting, so I’ll be presenting it in Chicago this October, exciting times!

Lunch break at Ronald Reagan hospital

Here are some links and publications that are related to my work on finding the cure for the spinal cord injury.

Original scientific articles:

From UCLA

Gerasimenko et al. 2015 Noninvasive reactivation of motor descending control after paralysis. Journal of Neurotrauma

Harkema et al. 2011 Effect of epidural stimulation of the lumbosacral spinal cord on voluntary movement, standing, and assisted stepping after motor complete paraplegia: a case study. Lancet

From Louisville

Angeli et al. 2014 Altering spinal cord excitability enables voluntary movements after chronic complete paralysis in humans. Brain

Videos:

Mark Pollock’s Ted Talk

Reggie Edgerton talks about science in a documentary

Sisu in California: Janne’s story

Next steps for SCI, very useful information about spinal cord injury and what are the first steps and how to take them

News:

News release September 2015 from UCLA study

News release July 2015 from UCLA study

News release about the first study related to our projects years ago (Jan 2012)

Robo-news including from the football world cup from Brazil (June 2014) and quote from Mark Pollocks’s blog about his time in Los Angeles

A modern standing wheelchair (Jan 2014)

Blogs about Spinal Cord Injury:

Misconceptions, by Rachelle Friedman: “Unless you yourself are paralyzed or you know someone who is, how could you possibly know everything about our world? So I’m here to set the record straight on some common misconceptions.”

Christopher Reeve foundation

Make up tips for quadriplegics

Kevään kuulumisia

Kaikenlaista jännää on taas mahtunut arkeen ja ehkä vähän juhlaakin.

Yksi työkavereista jatkaa matkaansa lääkikseen joten hän jättää labran ja sitä onkin syytä juhlia.. Kävimme korealaisen kollegan opastuksella korealaisessa BBQ:ssa syömässä ja olipas maukasta vaikka enemmän vegeä yleensä syönkin.

Urheilua olen taas onneksi ehtinyt harrastella silloin tällöin, kävin juoksemassa wings for life juoksukilpailussa, tavoitteenani oli 15km ennenkuin catcher car sai kiinni, jäin tavoitteesta 810 metriä, ei huono tulos palloilijalle 🙂 Lisäksi olen päässyt salsaamaan sillointällöin, kuva San Diegosta, ei pöllömmät olosuhteet tanssipaikaksi…

Aikaa kun kuluu ja ulkomailla vietetty jakso vaan pitenee on monta kertaa ehtinyt käydä mielessä miten asiat koti-Suomessa onkaan ja mitä kaikille vanhoille tutuille kuuluu. Aiheesta on innostuttu kirjoittamaan paljon eräässä blogissa kokemuksia Australiasta, toinen kokemuksistaan Saksasta täällä ja vielä eräs sydäntäsärkevän surullisilla ulkosuomalaisten kommenteilla varusteltu blogiteksti. On ystäviä jotka pysyvät ystävinä etäisyydestä huolimatta, on tuttuja joiden kanssa voi heittää hyväntuulista huulta ja on niitä joiden kanssa tiet kulkevat eri suuntiin. Tärkeintä on kuitenkin jatkaa itse eteenpäin jos on tehnyt päätöksen lähteä, kahdella mantereella oleminen on kovin vaikeaa henkisesti ja tuntuu että alkukitkojen jälkeen omakin mieli alkaa olla muuttanut jo Atlantin tälle puolen. Suomalaisuutta on välillä kiva harrastaa täälläkin, kävin naisten saunavuorolla ja kyllä nauratti kun meitä oli 14 pellavapäätä lauteilla kun sillit purkissa, eipä noin montaa blondia ole vähään aikaan näkynyt samassa paikassa!

Tänään oli aamulla ennen palaveria keskustelun aiheena kuinka jonkun sukulainen oli saanut Sveitsistä töitä. “Niillä on ihan mielettömät edut, monta viikkoa lomaa ja kaikkea”. Yritin siihen sanoa että Euroopassa se on normaalia.. Keskustelu sitten taas kääntyi siihen miten kapitalismi on sosialismia parempi koska Euroopan talous on niin kuralla. Joku yritti puolustella että eurooppalaiset sentään nauttivat elämästä, mutta tämäkin kommentti jyrättiin sillä miten talous menee alaspäin. Näin amerikkalaistunut en vielä ole ettenkö osaisi vapaistani nauttia, pitkä memorial day viikonloppu (joka muuten tuntuu jo lomalta!!) telttailemassa vuorilla, manner-Amerikan korkein huippu Mt Whitney, tai sen polun alkutaivalta noin 3000m asti nousin kuvankauniille järvelle. Kuvia täällä.

Mukavaa kesää ja nauttikaa lomistanne! Toivottavasti pääsen yllättämään pomon heikolla hetkellä ja saan huijattua viikon loman itsellenikin.. 🙂

Urheiluhulluutta

No niin, sitten mun lempiteemaan!

Tunnelima hallillta. Anaheimin suomalaiset #8, #11 ja #45

Sakun ja Teemun lopetettua pelaaminen Anaheimissa jotenkin toi jääkiekon seuraaminen jäi vähemmälle. Uudenvuoden päivänä kuitenkin seurasin telkusta Washingtonissa pelattua Winter Classicia ja tulipa kova hinku ulkojäille itsekin kun katseli kiiltävää jäänpintaa ja aurinkoista keliä..

Teemun paita jäädytettiin tammikuun alussa Honda Centerin kattoon ja olihan sitä pakko päästä katsomaan, hinnalla millä hyvänsä. No lippujahan ei ihan jokaiselle tietenkään riittänyt, netistä jälleenmyyntisivuilta ois saanut alkaen 500 dollaria ja minä onnekkaana voitin Anaheim Ducksien arvonnan kautta mahdollisuuden ostaa “normihintaisia” lippuja, piippuhyllylle 99 dollaria (normaali reilu 50dollaria), eturiviin maalin taakse lähes 800 dollaria ja muut siltä väliltä. Tilpehööriäkin sai #8 varustettuna ihan niin paljon kun jaksoi kotiin kantaa, hallin pihalle oli pystytetty teltta Teemutavaralle ja tietenkin tavallinen fanikauppa oli myös tupaten täynnä koko illan.

Seremonia alkoi tietysti myöhässä, kesti pitkään, viivästytti peliä joka meni jatkoajalle ja rankuille.. Jotka Sami #45 ratkaisi, Ducksien raportin mukaan “Finnished the night”. Puheet olivat aika mahtipontisia, kuitenkin pilke silmäkulmassa ja kaikesta paistoi läpi miten hurjan paljon Teemu on saanut aikaan sekä jäällä että sen ulkopuolella. Upea tilaisuus ja mieletöntä päästä paikan päälle!

Winnipeg Jets #13

Anaheim ducks #8

Teemun pystit

Tärkeät pelipaidat esillä

Ton kokonen teltta pelkän For8ver Teemu sälän myyntiä varten

YES! (pokaalin pohjassa mun terveiset Teemulle :))

Sitten takaisin kampukselle.. Jenkeissä tietysti kuumin yliopistolaji on jenkkifutis, jossa UCLA on nyt viimeiset 3 vuotta lyönyt paikallisvastustaja USC:n ja pitää siis Los Angelesin herruutta nimissään. Täällä yliopistopelit ovat erittäin suosittuja senkin takia ettei kaupungissa ole NFL joukkuetta. Peleihin kuuluu kunnon valmistautuminen ja pre-game eli tailgaiting, jossa fanit virittäytyvät tunnelmaan.

Tästä mallia UCLA:n taistelutaputukseen eli 8-clap!

Kauden kohokohta on paikallisvastustaja USC (University of Southern California) kohtaaminen jota edeltää kova uhittelu puolin jos toisin. Kampuksen keskellä oleva karhupatsas menee “talviunille” eli suojataan laatikolla jottei vastustajat sotke, tänä vuonna ehtivät vähän punaista väriä käydä lätkimässä.. Perinteisesti voittajajoukkue saa ison kellon kalautettavaksi ja se on tosiaan ollut iloisesti viimeiset kolme vuotta maalattuna siniseksi. Peliviikko on täynnä “beat SC” ohjelmaa, kuten peliä edeltävän illan kokon poltto ja kilpailua koulujen välillä esim kumpi saa enemmän tykkääjiä sosiaalisessa mediassa, marching band soittokilpailuja jne.

Sininen “voittokello” UCLAn kotiluolassa (wikipedia)

Jalkapallopeleihin en lyhyen kauden aikana ehtinyt, mutta sitten toinen ylpeys eli koripallo osui sopivasti kohdalle. Joukkue pelaa kampuksella uudella tuliterällä kentällä joka jouduttiin viimekesän vesivahingon takia uusimaan. Arenan edessä seisoo valmentajalegenda John Woodenin patsas. Edesmenneeltä valmentajalta itseltään kuuntelemisen arvoinen ted talk.  herralla on paljon erittäin hyviä lausahduksia “woodenismeja” jotka ovat jääneet elämään.

“Be quick but dont hurry”

“A leaders most powerful ally is his own example”

“If you don’t have time to do it right, when will you have time to do it over?”

“Make each day your masterpiece”

Coach Woodenilta on ilmestynyt kattava määrä kirjallisuutta ja kannustankin tutustumaan herran teoksiin. Wooden käsittelee johtamista, valmentamista, opettamista ja ihmisyyttä merkittävällä tavalla ja hänen valmentajauran tulokset (10 yliopistosarjan mestaruutta 12 vuoden aikana, joista 7 perättäisiä. Vuosiin mahtui myös 88 voitettun pelin putki) puhukoot puolestaan vaikka Coach Wooden itse puhuukin tällaisista tuloksista sivutuotteena.

Mr Wooden

Jotenkin tuli suomen jääkiekko mieleen sillä UCLA:n viimeisin mestaruus on vuodelta 1995. Silloin ollut kuulemma aika hulinaa kampuksen lähettyvillä, mieleeni tulvivat muistot kevään -95 juhlista kauppatorilta.. Pelin alussa kunnioitettiin vuoden 1964-1965 mestarijoukkueita ja entiset pelaajat tekivät pikaisen tervehdyksen yleisölle. Seuraavaa mestaruutta saadaan varmaan jonkun aikaa vielä odotella, UCLA on tyynenmeren lohkon keskikastia. Kahtena viime vuonna eli 20014 ja 2015 UCLA on sijoittunut lopputurnauksessa maan 16 parhaan joukkoon muutei ole päässyt jatkoon puolivälieriin.

Viime vuonna paljon kujeita, tänä vuonna vielä enemmän..

Syksy mennä vierähti hurjaa vauhtia, joskin otin irti kaiken mahdollisen ja tutustuin lisää luonnon ihmeisiin joita täällä riittää. Kiitospäivänä kävin työkaverin luona ihmettelemässä ruuan paljoutta, helposti verrattavissa joulun tarjoiluihin. Loput tuosta pitkästä viikonlopusta vietin Grand Canyonilla ja lähialueilla. Grand Canyon todellakin on nimensä mukaisesti mielettömän kokoinen paikka, pitkän aikaa puistoa lähestyessä ei voi käsittää miten senkokoinen kanjoni jostain yhtäkkiä pöllähtää mutta kyllä se vaan oli upea ilmestys kun pääsi reunalle kävelemään. Mittasuhteet hukkuu totaalisesti, koska se minkä näet “pohjana” on kaukana itse joesta joka kanjonin pohjalla virtaa. Ja vuoren seinämää vaeltaessa yhtäkkiä huomaakin olevansa laskeutunut kilometrin verran korkeuseroa ja maisema näyttää täysin erilaiselta, huom! jokea ei vieläkään näy! Flagstaffissa koin erittäin Kaliforniamaisen olon kun kävin ostamassa uuden pipon kun kelit oli hieman viileitä, laitoin sen kaupasta lähtiessä päähäni ja matkalla autolle huomasin että jalassa oli vielä varvastossut..

Kuvat: Grand Canyon & Flagstaff/Sedona/Lake Havasu

Aiemmin syksyllä kävin jo Sequoia kansallispuistossa ihmettelemässä järjettömän kokoisia puita

Kiitospäivän kalkkuna

Joulun vietin Big Surissa, eli rannalla noin 400km tästä pohjoiseen. Erittäin upea alue, joka etäisesti muistuttaa Australian Great Ocean roadia. Telttailin ja vaeltelin alueella, yhtenä päivänä satoi joten jatkoin sitten kirjan lukemista autossa. Hyvin erilainen, joskin rauhallinen joulu. Kaikille yksin telttaileville ja vaeltaville tytöille ja miksei muillekin, suosittelen kovasti elokuvaa Wild! Elokuvan päähenkilö vaeltaa Pacific Crest Trailin Mexikosta Kanadaan ja etsii itseään matkalla.

Sikamaista joulua! Ovat vähän erehtyneet tosta Petterin lajista….

Kuvat: Big Sur ja matkan varrella oleva tanskalainen kylä Solvang

Koska tätä vapaata nyt tuntuu olevan päivätolkulla (lue enemmän kun viime joulun 2 päivää) enkä oikeen tiedä mitä tekisin, kävin sitten Los Angelesin “to do” listaa läpi. Kävin Museum of Tolerancessa, erittäin suositeltava jos yhtään sotahistoria kiinnostaa, kuuntelin holokaustiselviytyjän puheen ja tutustuin näyttelyihin, esim Anne Frankin elämästä on tällä hetkellä erikoisnäyttely. Lisäksi kävin Culver Cityn portailla ihmettelemässä näkymää Hollywoodin kukkuloiden vastapäätä. Kävin myös lenkillä Santa Monica vuorilla ihailemassa auringonlaskua ja Murphy Ranch natsileirin raunioilla. Ai niin ja joulun alla käytiin Disniländissä työkavereiden kanssa, olihan mukava verestää vanhoja muistoja Castmember (=puiston työntekijä)  ajoilta!

So magical…

Lisäksi kokeilin kierrättämistä ensimmäistä kertaa. Kämppis yleensä hoitaa päivittäiset jutut mutta mulla on kertynyt pulloja huoneeni seinustalle isoksi riviksi joten päätin lähteä kokeilemaan miten jännää pullojen palauttaminen täällä on. Kävin läpi kolme kierrätyskeskusta ennenkuin tärppäsi. Ensimmäinen oli teollinen lähinnä rekoille tarkoitettu lajittelupiste, toinen oli kiinni koska palautuspisteen aukioloaikana kaikki kontit olivat jo täyttyneet pulloista niin eivät voineet enää ottaa vastaan lisää ja kolmas oli sitten vain hetkellisesti kiinni kun paikan ylläpitäjä oli “jossain”. Kierrätyspisteestä saa siis saaveja joihin kierrätettävät kaadetaan, lasit, muovit ja tölkit omiin saaveihinsa ja sitten saavi punnitaan ja painon mukaan saat rahat takaisin. Rahat voisi korvata sanalla hilut koska rahaa tuosta ei juurikaan saa. Ei voi kun ihmetellä miten kierrättäminen on tehty niin vaikeaksi ja kannattamattomaksi, miettikää tätä ens kerta siellä sittarin palautuspisteellä tai oman talon pihalla kun laitatte roskia omiin kierrätysastioihinsa.

  

“vähän” likaa tossa mun linssissä… Jos tän vuoden ois todella kiltti niin toiskohan pukki ens jouluna ihan oikean kameran? Mutta Hollywood kyltti ja lumivuoret näkyy!

Lenkkipolku ja auringonlasku Tyynen valtameren ylle

Vuosikin sitten vaihtui ja ajattelin aloittaa vuoden 2015 todistamalla itselleni että 10km on ihan pikkujuttu, kävin juoksemassa 10km kisan uudenvuoden päivänä aamutuimaan rannalla. Täällä on muuten ollut erittäin viileät kelit sitten joulusta lähtien, joten juoksinkin sitten Suomesta tutussa raikkaassa 5 asteen kelissä. Ei ulkolämpötilojen putoaminen niin haittaa, mutta kun sisälläkin menee kohtuu viileäksi eristeiden puutteen ja olemattomien lämmitysten takia. Ironisesti jääkaappikin päätti säätää itsensä pakkaselle…

2015 ensimmäinen auringonnousu! Ja valmiina starttiin!

Syksy oli töissä kiireinen ja kauhulla odotan miten kiireinen keväästä tulee. Projekteja viuhuu oikealta ja vasemmalta ja sitten oli vielä ne edellisetkin meneillään olevat jutut. Kuitenkin tuntuu siltä että selkäydinvammakuntoutus on erittäin lähellä suurta murrosta ja mielenkiinnolla odotan mitä meidän tai muiden ryhmien tutkimuksista vielä tuleekaan.. Viime vuonna neljä halvaantunutta sai liikutettua jalkojaan selkäydinstimulaation avulla, miten suurta seuraavan jutun täytyykään olla?

Christopher Reeven tavoin jatkamme unelmoimista tyhjistä pyörätuoleista

Hanging out with neuro nerds

Society for Neuroscience is a huge circus for neuroscientists, annual meeting gathers about 30 000 scientists to discuss topics that include brain, spinal cord, behavior, tissue, motor function, chemistry and pharmacological effects and so on. I was obviously most interested in spinal cord injury and different rehabilitation methods. Daily program consisted of lectures (15 000 presenters), poster presentations (13 000 posters), meeting with representatives from different companies in the exhibition area (537 companies), career advice events and networking events. However, because this meeting was held in Washington DC, I was blessed with the opportunity to have some sightseeing’s around the gorgeous town.

 

 

 And I found best goodies ever, Finnish chocolate and a super handy toolkit every woman should have in their purse!

Helsinki in October/DC in November, which is which??

Lääketiede ja arki -mikseri

Tänään kävin mielenkiintoisessa tapahtumassa jonne oli kutsuttu lääketieteellisen koulun naisvaikuttajia ja aiheena oli naisten työn ja oman elämän tasapaino. Onneksi tarjolla oli herkullista ruokaa cup cakeineen, mutta sen lisäksi erittäin mielenkiintoisia puheenvuoroja, tässä muutama aihe:

-Oli missä tahansa vaiheessa työuraa on osattava sanoa oikeassa paikassa kyllä tai ei. Jos ei ole varma mikä on oikea tapa toimia kysy apua läheisiltä, työkavereilta, mentorilta jne.

-Anna itsellesi ja muille anteeksi, kaikkeen ei pidä pystyä yhdellä kertaa

-Irtiotto tekee hyvää. Oli sitten parin viikon reissu jonnekkin missä wifi ei toimi tai ihan vaan parin tunnin urheilutreeni ilman puhelinta.

-Koska kyseessä oli naisille suunnattu tilaisuus keskusteltiin myös lapsista, johtopäätöksenä lähinnä että työuran kannalta varsinaista oikeaa aikaa niiden hankkimiselle ei ole. Todettiin myös että lapsettomuus voi olla sattuman kauppaa tai oma valinta, mutta joka tapauksessa ihan varteenotettava vaihtoehto.

-Pitää osata priorisoida asioita. Mutta toisaalta kaikki työtehtävät eivät voi olla sitä tärkeintä prioriteettiä, siihen ei kukaan pysty. Hyvä tapa haistella prioriteettitasoa on kysyä pomolta tai toimeksiantajalta milloin tuotteen pitää olla valmis. Jos sen tarvitsee tänään klo 17 tai ensi viikon keskiviikkona on hihojen heilumisessa pientä eroa.

-Joku ehdotti itselle tehtäviä “varjodeadlineja” ennen varsinaisia deadlineja, täten osiat olisivat varmasti tehtynä kun varsinainen aika koittaa.

Oli oikein hyvä ja mielenkiintoinen mikseri, lääketiede ja tutkimus, kovia naisia huone täynnä, muutama vanha tuttu mutta ilokseni myös uusia kontakteja. Näiden asioiden parissa on saanut itsekkin lähes koko täälläoloajan painia, työtahti on niin kiivas ja tuo priorisointi on yksi haastava kysymys lääkärien kanssa työskennellessä, kaikki kun pitäisi olla valmiina nyt heti. Toisaalta kiivas tahti tarkoittaa myös sitä että uuden oppimiseen ei jää kovin paljoa aikaa eikä kukaan ehdi paneutua opettamiseen joten aika pitkälti tekemällä oppimista ja paljonhan tässä onkin tullut opittua. Niin tieteestä, byrokratiasta, selkäydinvammojen kuntouttamisesta, erilaisista työtavoista sekä itsestään. Ohessa kuva irtiotosta konferenssin tauolla, pieni hetki altaalla!

Vinkkejä lähtijöille

Vinkki 1. Ulkomailla oleilu kannattaa. Vaikka väliaikaisena, mutta suosittelen lämpimästi kaikille!

Tässä on tullut jonkun aikaa jo vietettyä aikaa ulkomailla ja tuntuu että joka päivä oppii jotain uutta. Ulkomaille lähdössä ensimmäisenä ajattelee kielen ja asuinympäristön muutosta, uutta kulttuuria ja erilaisia asoita joita tulee tekemään. Mutta sitten on myös ne paperihommat yms joista harvemmin puhutaan, mutta joka kuitenkin ovat kohtuullisen merkittävä osa arkea. Ajattelin siis listata omia kokemuksia maailmalle lähdöstä ja muutaman vinkin niille jotka lähtöä miettivät.

Vinkki 2. Suomen sosiaaliturva ei ole voimassa jos teet töitä ulkomaiselle työnantajalle, edes Euroopassa ellet ole suomalaiselle yritykselle töissä tai täytä muutamia muita ehtoja. Käytännössä sosiaaliturvasta putoaa heti lähtiessä, joskin Yhdysvalloissa sen piirissä voi pysyä tietyin ehdoin jos oleskelu kestää vain vuoden. Sosiaaliturva vaikuttaa esim siihen ettei Suomesta voi saada matkavakuutusta jollei ole sosiaaliturvan piirissä. Matkavakuutuksen voi ostaa lisäkuukausineen enintään vuodeksi. Kelan sivut maasta ja maahanmuutto. Lisäksi asumistiedot kannattaa päivittää maistraattiin. Joissain maissa kuten Australiassa on kahdenvälinen sopimus ja Suomen Kelakorttia vilauttamalla saa paikallisen medicare kortin melko näppärästi.

Vinkki 3. Kaikki tilanteet ovat erilaisia, joten selvitä tarkasti omat ehtosi. Älä luota siihen jos naapurin Matti oli 5 vuotta sitten tehnyt niin tai näin, hänen tulonsa, perhestatuksensa, työstatuksensa ja viisumityyppinsä ovat saattaneet olla erilaisia kuin sinun. Ehtojen selvittämiseen vielä vinkkinä kysyä kysymykset kirjallisena joten on mustaa valkoisella jos tulee epäselvyyksiä. Lisäksi kannattaa kysyä samaa asiaa useampaan kertaa useammalta virkailijalta, olen huomannut ettei kaikki asiat langan toisessa päässä aina ole niin selkeitä virkailijoillekaan joten välillä saattaa tulla puhuttua palturia mikä voi vaikeuttaa lähtijän elämää..

Vinkki 4. Suomalainen ajokortti ei aina kelpaa kaikissa tilanteissa ja joissain tapauksissa vaaditaan kansainvälistä ajokorttia. Yleensä pysyvän muuton myötä tulisi hankkia kohdemaan ajokortti (esim Jenkeissä tämä tarkoittaa kirjallisen ja ajokokeen suorittamista). Maakohtaiset säännöt kannattaa opetella, ehkä Jenkeissä ajamisessa suurin ero suomeen on oikealle kääntyminen punaisilla, “kääntyjän välikaista” ja käsimerkkien (en tarkoita tässä keskisormen tai nyrkin heristämistä) opettelu. Tämän lisäksi passi kannattaa aina pitää voimassa. Passeja voi uusia Suomen lähetystöissä (hintavaa) tai jos piipahtaa Suomessa, kuulemma ajanvarauksella pääsee tehokkaasti suoraan asioimaan, joskin kesäaikaan etenkin poliisiasemat saattavat ruuhkautua, riippuen paikkakunnasta. Toimitusaika 2-6 viikkoa joten ei meikäläisen vapailla taida ehtiä Suomesta hakemaan.. 😦 Myös äänestää voi ulkomailla, olenkin jo kokeillut Düsseldorffin, Wienin ja Los Angelesin lähetystöjä/konsulaatteja äänestyspaikkoina.

Vinkki 5. Verot pitää selvittää yleensä ainakin ensimmäisinä vuosina molempiin maihin. Yhdysvallat näkee minut vierailevana alienina pari vuotta, mutta kun kolmas kalenterivuosi alkaa, muutun verotettavaksi alieniksi. Ota siis selvää miten Suomen ja kohdemaasi verottajat toimivat esim tuplaverotukseen ja näihin asukasasioihin liittyen. Verotoimiston ulkomaansivut.

Vinkki 6. Harva nuori ajattelee vielä eläkettä. Kuitenkin tietyissä maissa, kuten Euroopassa ja Australiassa työskentelyn jälkeen eläkkeen voi siirtää mukanaan suomeen ja se tuleekin siirtää, esim työttömyystukia hakiessa pyydetään selvitys työttömyyttä edeltävän ajan työskentelystä ja jos tuona aikana olet ollut ulkomailla on sinun pyydettävä kohdemaasta sosiaaliturvat ja eläkkeet mukanasi suomeen. Lisätietoja.

Vinkki 7. Netistä löytyy paljon tietoa, kannattaa etsiä ja kysellä omaan tilanteeseen liittyviä ohjeistuksia. Tässä muutama linkki joista on hyvä aloittaa

Suomi-seura

Pallontallaajien keskustelupalsta

TE-palvelujen ulkomaanneuvonta

maailmalle.net

kansalaisneuvonta

maailmalla fb-sivut

Vinkki 8. Vakuutukset. Aiemmin jo mainitsin ettei suomalainen matkavakuutus ole voimassa jos et ole sosiaaliturvan piirissä. Kannattaa ottaa selvää mitkä ovat vakuutuksen ehdot ja mitä kaikkea se kattaa, esim ambulanssilento saattaa tulla yllättävän kalliiksi. Puhumattakaan perusterveydenhuollosta täällä Yhdysvalloissa. Madventures määrää ota se matkavakuutus.

Vinkki 9. Työttömyysturva. Periaatteessa ulkomailla työskennellessä et kuulu suomen työttömyysturvan piiriin vaan saat työttömyysturvasi kohdemaasta. Suomen työttömyysturvan saadaksesi sinun tulee asua pysyvästi Suomessa. Liitoista riippuen jäsenmaksuja maksamalla tietyin ehdoin voi pitää työttömyyskassan jäsenyyden ulkomailla olosta huolimatta, ulkomaan tulot eivät vaikuta ansiosidonnaiseen ja aika jonka saa oleilla ulkomailla on kaksi vuotta. EU/ETA-maat ja niiden ulkopuoliset maat ovat hyvin erilaisia, joten kannattaa selvittää nämäkin asiat ennen lähtöä.

Vinkki 10. €€ Raha $$. Rahaa tarvitsee ulkomailla aina kaikkeen mihin ei ole etukäteen osannut varautua ja hölmöä viedään kun pässiä narussa, tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa. Jenkeissä tosiaan veroja ei ilmoiteta hinnan yhteydessä yleensä joten ne pompsauttaa hintaa kivasti. Maalaisjärkeä kannattaa käyttää ja perehtyä hinnastoihin etukäteen ettei anna esim taksien pyytää törkyhintoja. Takseja halvempia matkustusmuotoja on tietysti joukkoliikenne (joka Los Angelesin kaltaisessa kaupungissa ei sekään täysin mutkatonta ole) tai erilaiset kimppakyytijärjestelmät, joita esim Saksassa käytin paljon ja täällä toimivat Lyft ja Uber. Automaatista Suomalaisella kortilla nostaessa menee yleensä palvelu- ja valuuttakurssimaksuja, joten pidempiaikaisessa oleskelussa paikallinen pankkitili kannattaa. Monet autovuokraamot, lentoyhtiöt, hotellit jne jne kysyvät yleensä myös luottokorttia, joten sellainen kannattaa ehdottomasti hankkia ennen lähtöä. Täällä Yhdysvalloissa luottokortin hankkiminen paikallisesta pankista onkin sitten oma juttunsa, jos ei ole luottohistoriaa ei luottokorttia ihan tosta vaan myönnetä. Yleisimmät vinkit aiheeseen liittyen kehottaa hankkimaan jonkun tavaratalon luottokortin jolla aina maksaa ostoksensa ja siten pikkuhiljaa kerryttää credit scorea. Jotkut pankit myös kuulemma myöntävät luottoa jos maksaa sen luoton verran etumaksua, eli käytännössä luotto on sitä omaa sijoitustasi.

En ole vielä keksinyt halpaa ja näppärää keinoa siirtää euroja Jenkkeihin tai dollareita Suomeen, mutta kaikenlaisia mahdollisuuksia on tilisiirroista (varaudu maksamaan molemmissa päissä pankkien palvelumaksuja!), matkashekkeihin, paypaliin ja transferwiseen. Onneksi en ole vielä joutunut suurempia summia siirtämään joten ei ole kokemuksia jaettavaksi, mutta erilaisia vaihtoehtoja on tarjolla joten ne kannattaa kaikki kartoittaa..

Vinkki 11. Tavaran siirto. Useat lentoyhtiöt veloittavat lisämatkatavarasta, taisin itse tuoda KLM lennolla ylimääräisen matkatavaran reilun 50euron kuluilla. Tärkeää on myös huomioida minkä lentoyhtion kanssa lentää sillä vaikka mitä kautta olisit ostanut lipun lisämatkatavara veloitetaan pidemmän lennon operoivan yhtiön taksoilla! Tavaran määrästä ja lentoyhteyksistä riippuen hinta saattaa pompsia reippaasti, joten kannattaa myös selvittää onko postin rahti edullisempi vaihtoehto. Postittaessa tulee huomioida tullimääräykset ja nämä määräykset tietenkin vaihtelevat maakohtaisesti.

Vinkki 12. Mitä pidempään ulkomailla oleilu kestää ja mitä “hankalammalla aikavyöhykkeellä” oleilet on melkoisen varmaa ettei kaikki Suomessa lähtöä edeltävän ajan päivittäiset kontaktit enää ole päivittäin yhteydessä. Vaikka ulkomaille olisi lähtenyt välttelemään suomalaista juroutta, kannattaa paikalliset suomi-kontaktit ja yhteydet katsastaa ja verkostoitua, vaikkei haluaisi viettää 24/7 aikaa suomalaisten kanssa koen ainakin itse muiden suomalaisten kokemukset ja vinkit erittäin tärkeäksi voimavaraksi josta on silloin tällöin oikein mukava nautiskella oli se sitten lähetystössä hoidettavista virallisista asioista ja viisumistatuksesta puhumista, jenkkien hölmöille tavoille nauramista tai saunassa istumista. Myös muiden paikallisten suomalaisten vinkit ovat yleensä kullan arvoisia jos yrittää etsiä paikallisia vastineita suomituotteille tai ihan vaan jos sattuu olemaan salmiakkinälkä, niitä saattaa joskus löytyä jemmasta 🙂

Vinkki 13. Viimeisin muttei vähäisin, eli kulttuurishokki -kiitos kommentoijille ideasta! Kirjotin ensimmäisten kuukausien aikana elämän vuoristoradasta ja vihavaiheista ja sopeutumisesta, mitkä ovat erittäin tyypillisiä kulttuurishokin vaiheita. Kulttuurishokkia käydään läpi eri tavoin jokainen omaa tahtiaan, mutta yleensä se noudattelee karkeasti honeymoon – frustration – adaptation – return vaiheita eli alussa kaikki on ihanaa, sitten ärsyttävää, lopulta ärsytys laantuu ja arki alkaa olemaan normaalia kunnes on aika palata kotiin. Kaikki eivät tietenkään palaa kotiin, mutta niille jotka paluun tekevät varoituksen sanana että kotikulttuurishokki on ainakin tuplasti niin paha kuin ulkomaille mentäessä, ainakin omalla kohdallani olen joka kerta Suomeen palattuani käynyt suurempaa mullistusta kuin ulkomailla. Tähänkin on siis hyvä varautua.. Jotkut lyhyet vajaan lukukauden 3kk vaihdot saattavat olla pelkkää honeymoonia, lukukauden aikana ehkä pääsee jo muihinkin vaiheisiin, mutta yleisesti omien kokemusten mukaan puoli vuotta vähintään tulee oleilla kohteessa jotta pääsee kunnolla käsiksi paikallisiin tapohin. Los Angelesissa puhutaan yleisesti että kaupunkiin tottuu (tai sen hyväksyy) noin 3 vuoden oleilun jälkeen.. Kielen kannalta ehdottomasti pidempi (yli puoli vuotta) oleilu aina parempi jos maailmalle on lähtenyt kieltä opiskelemaan.

Kulttuurishokin käsittelytapoja on useita erilaisia ja jokainen kokee shokin eri tavoin. Itselläni alkukaikana frustration vaiheessa oli tyypillistä erittäin vilkkaat unet sillä kielen vaihtamisen myötä aivot kävivät ilmeisesti vähän ylikierroksilla. Kulttuurishokin aikana itselleen kannattaa olla lempeä ja turhat vaatimukset ympäristöön sopeutumisesta, kielen tai uusien työtehtävien hallinnasta on parempi siirtää myöhempään ajankohtaan, ne tulevat varmasti aikanaan. Meille on tullut töihin viime aikoina muutamia uusia työntekijöitä jotka valittavat tuntevansa olonsa turhaksi kun ei ole mitään tekemistä eikä vastuuta. Yritän rauhoitella heitä että opittavia asioita on loputtomasti ja aivan varmasti pomo jossain vaiheessa heiltäkin vaatii suurempaa panostusta ja läsnäoloa, mutta vasta kun perusteet on hallussa. Mielenkiintoista siis katsella itse vierestä toisten kulttuurishokin vaiheita 🙂

Paras neuvo tässä siis valmistautua henkisesti shokkiin, se tulee kaikille mutta eri muodossa ja olla kärsivällinen tunteidensa kanssa ja antaa ajan tehdä tehtävänsä. Ja muistaa ettei kotiinpaluu ole aina se yksinkertaisin vaihtoehto, shokki odottaa sielläkin päässä!

Tässä vielä pari hyvää juttua luettavaksi No turning back ja 6 things no one ever tells you

Kommentoikaa ihmeessä jos vinkeissä on jotain korjattavaa tai jos unohdin mainita jotain tärkeää!

Kesälaitumien kutsu…

Voikun sosiaalinen media on pullollaan opekavereiden kesälomapäivityksiä. Itsehän en lomia saa. Ehkä yksittäisiä päiviä, mutta pidempiä reissuja ei kannata suunnitella tai nollauksesta haaveilla. Täytyy siis löytää arjesta asioita joiden avulla saa mielen hetkeksi pois työjutuista. Työjutuista, jotka ovat kuitenkin äärimmäisen kutkuttavia, alalta suuria uutisia Louisvillestä, neljälle alaraajahalvaantuneelle saatiin tahdonalaista liikettä selkäydinstimulaation avulla. Ja kaikki futisfanit ja muut telkkarit auki MM-kisojen avauspelin alkuun: halvaantunut potilas käy potkaisemassa avauspotkun “robottiasussa” joka toimii ajatuksen avulla. Ehkä mekin joku päivä uutisoidaan jotain.. 🙂

Los Angeles on kesällä pullollaan ilmaisia ja maksullisiakin konsertteja puistoissa, rannalla ja tehdyissä ulkoilmaesiintymispaikoissa kuten Hollywood Bowl. Lacma museon puistossa on latin jazz konserttisarja, Downtownissa Grand Parkissa on kaikenlaista tapahtumaa, festareita on joka lähtöön.. Kelit suosii ja väkeä riittää, hölmöähän se olisi olla käymättä noissa!

LA Cuban festival

LA Cuban festival

LACMA latin sounds

LACMA latin sounds

Rueda In The Park summer party on the beach

Salsa on the beach in San Diego

Salsa on siirtynyt kaduille kesän myötä, suurin osa ilmaiskonserteista joissa käyn on latinomusiikkia ja jo tutuksi käyvä Los Angelesin salsaväki pyörii onnellisena salsan tahdeissa auringonpaisteessa ja hien virratessa.

Luonnonhelmassa käyskentelyä ei ole pitkään aikaan tullut harrastettua, maaliskuussa kävin Death Valleyssä, joka oli kaikessa jylhyydessään mieletön kokemus villihevosineen ja suola-alankoineen. Huhtikuun alussa vietin viikonlopun Catalina Islandilla telttaillen ja meren ääniä kuunnellen. Saari on haastavaa maastoa vaeltaa (etenkin täyteen pakatun rinkan kanssa) ja saarella vaeltaa yhä jokunen biisoni jäänteinä muinaisista lännen elokuvien kuvauksista (en valitettavasti nähnyt yhtään). Molemmat ehdottomasti käymisen arvoisia paikkoja!

Juoksemista on tullut kokeiltua ihan kahden kisan verran. Maaliskuussa juoksin 5km Cirque du Soleilin kanssa, tavoite 30min ylittyi vajaalla 10 sekuntilla joten voitanee olla ensimmäiseen oikeaan kilpailuun tyytyväisiä. Toinen oli Red Bullin Wings for life World run, erikoinen kilpailu joka käydään kaikkialla maailmassa (34 paikkaa) yhtäaikaa, joten Euroopan puolipäivä on aamun pikkutunnit täällä länsirannalla ja startti oli yöllä kolmelta. Kilpailussa ei ollut maaliviivaa vaan juostiin niin pitkään kun jaksoi tai kun “maaliauto” sai kiinni. Itse juoksin 10km vajaaseen tuntiin, joista 5km meni 50sek nopeammin kuin ekassa kisassa. En taida uskaltaa enää ilmoittautua muihin kisoihin jottei nousujohteiset tulokset pääse laskemaan.. 🙂

Cirque du Soleilin juoksu kerää varoja one drop-järjestölle, joten kilpailu oli järjestetty kuivuudesta kärsivässä Las Vegasin erämaassa.

Wings for life world run facebook sivuilta kuva koka tiivistää selkäydinvammatutkimuksen hyväntekeväisyysjuoksun. Oli hienoa nähdä yksi pöyrätuolikelaajista noin tunnin kelauksen jälkeen 10km merkillä, jätti monta “normaalia” juoksijaa taakseen. Hatunnosto heille!

Pääsin onneksi paikan päälle Teemun viimeiseen runkosarjan peliin (parinsadan muun suomalaisen kanssa..), harmillisesti kesäloma koitti ennen aikojaan. Maestron kuvan myötä toivotan mukavat kesälomat laitumille kirmaaville onnellisille ja työniloa meille toimistoissa luuhaaville..

 

Herkuttelua niin että napa ruskoo!

Los Angeles on siis täynnä erilaisia ravintoloita ja makuja. Tässä pieni katsaus niihin joihin olen ennättänyt tutustumaan. Yltiöamerikkalaista stereotypiaa vastustaen aloitan kolmella “terveysruoka”esimerkillä. Losissa on erittäin helppoa olla kevyemmän menun kannattaja kuin mitä mielikuva rasvaisesta pikaruuasta antaa ymmärtää. Luomua- ja kevytruokavaihtoehtoja on täällä pilvin pimein. Myös mausteille on tullut täällä opeteltua, kämppis eräs päivä tossa katsoi matkailuohjelmaa suomesta ja siinä oli siteerattu suolaa ja pippuria eksoottisina mausteina. Kämppis (kiinalainen) naureskeli että ihan kun sä! 🙂

• “Terveysruoka“, osa 1. Luomutuotteet. Hittisanoja ovat organic tai local tai farmers market. Myös pitsaa täältä saa niin joka lähtöön, tässä eräästä luomukahvilasta lohipitsa ja tunnelmia farmers marketilta, eli joka lähiössä on omat farmers marketit kerran pari viikossa jonne paikalliset viljelijät tulevat myymään tuotteitaan.

Santa Monica farmers market

• “Terveysruoka”, osa 2 ruisleipä. Leipää täällä harvemmin koskaan tehdään täysin rukiista, mutta sitä voidaan käyttää näköjään tiikerikakkumaisesti osana leipää. Tässä ihan jauhoista, toisissa esimerkeissä olen nähnyt ruissiemeniä niinkun kaardemummapalasia pullassa siellä täällä. Tuovat jännästi makua mutta ovat aika kaukana meikäläisen ajatuksesta ruisleivästä. Lähinnä huvittavaa kutsua moista ruisleiväksi. Myös kun etsin ruisjauhoja karjanlanpiirakkoihin multa kysyttiin haluanko vaaleaa vai tummaa ruisjauhoa..

• “Terveysruoka”, osa 3, pinaatti. Pinaatti on erittäin paljon käytetty salaatti täälläpäin. Alla tyypillinen lohisalaatti.

• Etiopialainen. Tef-heinästä tehdyllä lätyllä maustettua kalaa tai lihaa lisukkeineen. Neutraalin makuinen lätty tasapainottaa mukavasti muuten reippaasti maustettua ruokaa.

• Karibialainen. Yleisimmillään riisiä, papuja, maustettua kanaa, kalaa tai lihaa ja grillattua tai paistettua ruokabanaania. Erittäin maukasta.

• Täytetty leipä tai “leipäkulho” (stuffed bread bowl). Leivän sisus on kaavittu ulos ja täytetty keitolla.

• Korealainen keitto, extra spicy! Nautitaan tapas-tyyliin erilaisten pikkunaposteltavien kanssa kuten suolakurkku ja idut. Keitto maustettu oman maun mukaan mild-extra spicy, tofua, vihanneksia ja mereneläviä. Erikoisuutena tarjoilija tuo pöytään kiehuvan kuuman keiton ja kananmunan joka rikotaan ja keitetään kuumassa keitossa.

• Singaporelainen. Banaaninlehdellä tarjoiltuna riisiä, vihanneksia ja lihaa erittäin hyvin maustettuna.

• Oma aamun tehojuoma! Appelsiini-sitruunamehua, hunajaa ja inkivääriä. Ja hieman auringonvaloa 🙂 Kaupungilta saa useammasta paikasta ns. tuoremehuja/pirtelöitä, joihin saa valita hedelmiä, vihanneksia ja muita lisukkeita jotka yleensä soseutetaan jäämurskaan. Jamba ja Nektar mun suosikkeja!

• Juevos rancheros Meksikolaisittain. Keitettyjä munia, papuja, avocadoa, tortilla sipsejä ja salsaa.

• Aasialainen pikaruoka. Yleensä nuudeleita tai riisiä, ituja ja joko lihaa, kalaa tai kanaa erilaisilla mausteilla. Tästäkin saa suomalaiseen makuun erittäin tulisen jos haluaa. Panda express tarjoaa kaiken lisäksi fortune cookien eli saat vielä tulevaisuuden ennustuksen kaupanpäälle! Loistava vaihtoehto mäkkärille vaikka rasvassa nääkin on tirskutettu..

• Meksikolainen pikaruoka. Burritot tai tacot. Riisiä, papuja, lihaa, kasviksia, salsaa, quacamolea, hapankermaa ja salaattia. Toinen loistava vaihtoehto mäkkärille.

• Sushi. Losi on pullollaan mielettömiä sushiravintoloita, yksi mun suosikeista! Myös ruokakaupoissa on yleensä ns. tuoretiski jossa japanilainen kokki vääntää sushia tuoreeltaan, joka on ihan mukava ja näppärä välipala.

• Intialainen. Riisiä, erilaisia maustettuja vihanneksia, linssejä, perunoita ja lihaa tai kalaruokaa. Mukava sekoitus ja tasapaino mausteisen ja maultaan pehmeän ruuan välillä. Nan leipä ehdoton lisä.

• Jäätelöt. Persialainen jäätelö on ehdottomasti mun suosikki, kesäkuntoa ajatellen pelottavan lähellä nurkan takana Saffron&Rose jossa käyn melkeen viikottain. Persialaisen jäätelön parhaat maut ovat pehmeitä, suussasulavia ja makeita! Suosittelen laventelia, persimonia, ruusua, jasminea ja tietysti saffron-pistaasiota! 

Lisäksi löytyy Frozen yougurt. Se pehmeä vaihtoehto jäätelölle! Ja mitkä makuvalikoimat!